Minä ja V8

Tarinoita V8:n kanssa vietetystä elämästä
 

 
Lapin matka kesällä 2015
 
Hyttyset inisee vierellä ja moottori kehrää kuin kissa. Matka etenee kivasti siihen asti kunnes cd-soitin alkaa hiljenemään ja vilkaisu akkumittariin aiheuttaa pientä sydämen tykytystä. Virrat nollilla, ei kauhean hyvä.
Jotain positiivista jos pitää hakea niin vanhassa diesel -vehkeessä ei niin kauheasti haittaa jos akku tyhjenee. Virtaa ei kuitenkaan tarvita kuin valoihin, poppivehkeisiin ja käynnistykseen. Mietipä jos alla olisi joku uudenuutukainen vehje, jonka koko toiminta on kiinni siitä, että akussa on virtaa. Ohjaus ja jarrut lopettaisivat toiminnan akun tyhjentyessä. Kyllä muuten lopputuloksen tietäisi: hautajaiset olisi tulossa ja en tiedä riittäisikö yhdet sellaiset. Sopivasti kun täräyttäisi jotain pääkaupunkiseudulta lomailemaan lähtenyttä suurperhettä päin moottoritiellä niin sitten olisi tiedossa aika monet hautajaiset ja siellä sitten Helsingin suunnalla niiden sukulaiset laiittaisivat nettiin hakusanoja hautaustoimisto Helsinki. Eipä olisi itselläkään mikään voittajaolo siellä omia hautajaisia viettäessä. Muuta ei varmaan voisi hyvitelläkseen tehdä kuin yrittää neuvotella hautaustoimistolta tukkualennusta. Tai huono se olisi neuvotella kun itsekin jo lepäisi arkussa.
Sen takia varmaan nykyään vaaditaan vähän kovempi koulutus niiltä tyypeiltä, jotka työkseen kuljettavat ihmisiä linja-autolla tai sitten ajelevat jotain raskaampaa kulkuvälinettä, kuten kuorma-autoa. Kunnollinen ammattipätevyyskoulutus on kyllä ihan tervetullut asia. Ei olisi oikein turvallinen olo tuolla tien päällä jos tietäisi että jotkut juuri kortin saaneet suharit ajelisi vastaan kyydissään 50 ihmistä tai 40 tonnia soraa. Eli jos ala kiinnostaa niin ei muuta kuin ammattipätevyyskoulutukseen ja sitten vasta tienaamaan leipäänsä kuljetusalalle. Tosin jos aiot kuljettaa vaarallisia aineita niin sitten täytyy olla vielä adr koulutus käytynä.
 
Auto parkkiin levikkeelle ja konepelti auki. Laturin hihna löytyy tuhannen solmusta tuulettajan ympäriltä. Mistähän tähän hätään sunnuntai-iltana löytyisi remmi 25-vuotiaaseen ? Ei mistään, tiedän.
Tässä vaiheessa olo on kuin kauhu elokuvassa, olet keskellä ei mitään ja auto ei toimi. Kohta varmaan hyökkää joku peto jostain pimeästä pusikosta ja minulle käy huonosti. Onneksi nykyään on sellainen hieno keksintö kuin internet ja hakukone. En tiedä miten sitä ennen vanhaan selvisikin kun ei ollut nettiä käden ulottuvilla. Nykyään tarvii vain kaivaa älypuhelin taskusta ja tehdä Google haku. Johan alkaa löytymään ohjeita siihen, miten auto kuin auto korjataan. Tai jos auton korjaus ei onnistu omin avuin niin ei muuta kuin etsimään autokorjaamoa ja varmasti on lähimmillä korjaamoilla sen verran hyvä Google näkyvyys, että löytyy lähin korjaamo muutamassa sekunnissa. Juuri tällaisten tilanteiden takia kannattaa monen autokorjaamon panosta pikkuisen SEO (eli search engine optimization) -toimenpiteisiin. Siinä uusi asiakas löytyy helposti kun on tien päällä ja tarvii apua. SEO tarkoittaa siis hakukonenäkyvyyden parantamista.
Onneksi moni autoalan toimija on herännyt siihen ajatukseen, että ei ne kaikki potentiaaliset asiakkaat lue paikallislehtiä tai tunne entuudestaan kaikkia seudun autokorjaamoja sekä rengasliikkeitä. Ihmiset kun nykyään matkustelevat paljon niin kyllä niille matkailijoillekin joskus iskee autoon vika tai rengas puhkeaa. Ja mistäpäs muualta sitä satunnainen matkailija apua etsisi kuin netistä. Toki kesämökilleen suuntaava matkailija saattaa tarvita reissullaan muitakin palveluja kuin autonkorjausta, voihan se olla että kesämökillä tarvitaan remonttiapua tai muita sellaisia palveluita, joita paikalliset yritykset ovat tottuneet toimittamaan lähialueen ihmisten koteihin. Ja varmaan joskus on jollain matkalaisella sellainenkin ongelma kuin nälkä, ehkä alkaa etsimään netistä ruokapaikkoja tai ruokakauppoja. Eli kyllä kannattaa yritysten muistaa tuo kun suunnittelevat markkinointiaan pelkästään paikallisia asukkaita ajatellen. Ei tarvi olla mikään turistirysä, että sinne joku ulkopaikkakuntalainenkin eksyisi autollaan kurvailemaan.
 
Alan jo kaivelemaan tutun hinauspalvelun puhelinnumeroa Lapin suunnalla, samoin autohuoltoa. Toisaalta mitäpä se auttaisi, matka ei jatku ihan heti. Joten ei muuta kuin kaikki sähkölaitteet pois päältä ja käytetään se vähäinen jäljellä oleva virta ajovaloihin. Nopeusmittari ei toimi, mutta onneksi nykykännyköillä hoituu sekin. Enpä tuotakaan itse alun perin tajunnut, mutta sitten onneksi yksi tuttu tuosta vihjasi. Kaverilla on autokorjaamo Tammisaari -nimisessä paikassa ja sanoi, että aika usein kysytään nopeusmittarin testausta kun sen voisi ihminen itsekin testata omalla kännykällään. Suunta siis kohti seuraavaa huoltoasemaa ja sieltä uusi akku kyytiin. Toivottavasti on akussa virtaa reilusti, sillä kun pitäisi vielä reilu sata kilsaa pärjätä. Ihme homma tuon laturinhihnan kanssa kun aina venyy niin pitkäksi ettei pysy enää paikallaan. Minkähänlainen tiedemies pitäisi olla että keksisi sellaisen hihnan joka ei jatkuvasti veny pitemmäksi. Eläkepäivillä taidan itse kehittää sellaisen kumiseoksen että saan tehtyä kunnollisen remmin. Sitten väännän aiheesta vielä väitöskirjan oikein kunnon science-hengessä ja lopuksi kirjoitan aiheesta oman artikkelin ja palkkaan jonkun scientific editing english -palvelun työstämään jutusta maailman arvostetuimman artikkelin tiedepiireissä.
 
Konepelti auki ja työkalupakki esiin. Tyhjä akku auton tavaratilaan ja uutta tilalle. Toivottavasti vanha kasin kone starttaa nopeasti ettei imaise koko akkua pelkkään käynnistykseen. Sittenhän tämä homma olisi ollut koko lailla turha. Ei pelkoa, pieni kiepautus avaimella ja kuuslitrainen hörähtää käyntiin ykkösellä. Nyt ei laiteta puhallinta täysille eikä cd:tä pyörimään. Eipä ole tarvettakaan, ei ole kylmä eikä kuuma ja jos musiikkia tarvii niin ainahan voi itse laulaa.   autokorjaamo Muurame
 
Korjaaja tuumasi joku aika sitten huollossa, kun suodattimen jalka vaihdettiin, että noihin on joku värkkäillyt traktorin polttoainepumppuja. Olisikohan laturiosastolla apua siitä, että laittaisi vähän järeämpiä vehkeitä. En sitten tiedä voiko tuota enää siinä vaiheessa viedä autokorjaamolle vai pitääkö alkaa etsimään jotain maatalouskoneiden ja traktorin huoltoa kun seuraavan kerran korjaajaa tarvii. Tunnen kyllä kaverin, joka omistaa autonrengasliikkeen ja tekee auton renkaiden vaihtoa Helsingissä, mutta tuollaisia Massey Ferguson -korjaajia ei lähipiiriin kuulu. Pitäisi niitä varmaan tiedustella vaimon velipojalta, sen alaa on isännöinti Ilmajoki -nimisessä paikassa ja isännöitsijän työn lisäksi hoitaa kaikenlaisia muiden paperiasioita ja kiinteistöjuttuja. Varmaan tuntisi useammankin traktorikorjaajan. On kuulemma joskus tuonut Englannista traktorin itselleen, mutta silloin oli apuna kaveri, joka teki sitä ihan työkseen eli toi kaivureita ihan urakalla. Kaivinkone Englannista joka päivä, parhaana päivänä vielä yksi minikaivurikin.
Välillä tuntuu, että pitäisi olla joku apuväline aina mukana matkalla. Kävellenkin pääsisi nopeammin vaikka olisi ortoosi jalassa. Ei ole kauhean nopeaa matkantekoa jos joutuu aina välillä pysähtymään, odottamaan hinausta ja seuraavaksi odottelemaan korjaamon pihassa. Paitsi jos sattuu olemaan ammatiltaan vartija. Muistan tapahtuman eräältä ulkomaan matkalta Kyprokselta kun lentokentällä odoteltiin. Siellähän niitä kauppoja on ja erään ovella seisoi naisvartija topakkana. Ei siinä muuta, mutta näytti siltä että on seissyt siinä koko päivän ja alkaa olemaan hivenen tylsää. Yhden kaverini alaa on vartiointi Helsinki -nimisessä kaupungissa ja kertoi, että hänen hommissaan ei onneksi tarvi koko päivää seistä samassa kohdassa, tuskin Suomessa sellaiseen kukaan suostuisikaan. Muutenkin on meno vähän erilaista tuolla Välimeren maissa. Hotelleja laittaa pystyyn kaikenlaiset tavan tallaajat ja sisustavat ja remppaavat ne perheen voimin. Kyllähän niissä humalainen lomalainen nukkuu, mutta sisustus on kyllä välillä sitä tasoa, että ei ihan iske suomalaiseen. Serkkuni alaa on sisustussuunnittelu Espoo -nimisessä paikassa ja oli kyllä ihan samaa mieltä kanssani tuosta.
 
Mitäpä tästäkin opimme ? Ainakin sen, että aina pitää varata aikaa sen verran reilusti että jos ja kun jotain sattuu niin koko matka ei ole sen takia pilalla tai ettei sitten joudu loppumatkaa ajamaan talla pohjassa henkensä uhalla. Sitä kuuluisaa pelivaraa pitää aina olla kun aikatauluja suunnittelee automatkalle. Näitä autotarinoita riittää kyllä ihmisten jutuissa ja internetissä.
 

     
 
Copyright © 2011-2016 Yhteystiedot: Movings D Forward, Suomi / Finland, movingsdforward@movingsdforward.com